Kehitysvammaistyötä tekevä Amanda kertoo uransa rankimmasta hetkestä: ”8-vuotias itki minulle, että tajuatko, kuolen kohta”

Arman Pohjantähden alla -jaksossa tutustutaan tänään kehitysvammaisille ja erityistä tukea tarvitseville henkilöille perustetun Sofiakylän arkeen. Arman Alizad kiertää yhdessä hoitajien kanssa asukkaiden luona ja auttaa päivän askareissa. Osa asiakkaista on itsenäisiä, osa tarvitsee apua kaikessa. ”Oletko koskaan nähnyt tilannetta, että kehitysvammaisella olisi niin vaikea elämä, että mietit, onko tämä sen arvoista?” Arman kysyy ohjaaja Amanda Renardilta. ”Totta kai miettii. Varsinkin tosi vaikeasti kehitysvammaisten ja sellaisten kohdalla, että tiedetään, että sairaus vain etenee, kunnes se loppuu. Jos itse ajattelisin, että olen nyt elänyt parikymmentä vuotta normaalia elämää ja vuoden päästä en osaisi enää puhua, syödä tai kävellä, en sitä ainakaan itselleni haluaisi”, Amanda miettii. ”Voin vain kuvitella, mitä sellaisen ihmisen päässä liikkuu, joka on elänyt parikymppiseksi niin sanotusti tavallista elämää, ja sitten vaan odottaa, että pääsee pois.” Tällaisiakin kohtaloita Amanda on nähnyt. ”Ammatillisesti kaikista vaikeimpia hetkiä on ollut, kun 8-vuotias poika, joka oli elänyt niin sanotusti normaalia elämää, rupesi itkemään mulle, että tajuatko, että mä kuolen kohta. En kuule enää kunnolla, en näe enää kunnolla, mä vain kuolen kohta” Amanda nielaisee. ”Mulla on 5-vuotias lapsi. Aina, kun kaikki saa vastasyntyneen, hypetetään, että on terve lapsi. Itse olen nähnyt sen, että vaikka on terve lapsi, niin ei tiedä, mitä siellä elämässä tulee. Se ei välttämättä sit enää olekaan terve”, Amanda sanoo. Arman Pohjantähden alla maanantaisin kello 21 Nelosella ja Ruudussa. #pohjantähdenalla #kehitysvammaistyö